Heissulivei ja vaikka myöhässä tuleekin, niin hyvää ystävänpäivää kaikille!
Toivottavasti kaikilla on ollut hyvä viikonloppu tärkeiden ihmisten seurassa ja olette päässeet juhlistamaan ystävyyttä <3 !
Aloitin perjantain antamalla miehelleni ystävänpäivälahjaksi tämän kirjan.
Kuulin, että kyseinen Sam McBratneyn "Arvaa kuinka paljon sinua rakastan" on yksi myydyimmistä lasten kirjoista tällä hetkellä ja kyllähän tuo kansikuva sulattaa sydämet. En vain ollut ihan varma, että olisiko se välttämättä toimiva lahja rakastetulle, ehkä se sopisi paremmin vanhemmilta lapsille..
Mutta kun huuto.netistä kirjan löysin ja myyntipuheessa vielä luki, että kirja sopii täydellisesti romanttiseksi ystävänpäivälahjaksi omalle rakkaalleen, olin ihan myyty.
Hieman kyllä nauratti, kun kirja sitten saapui ja selailin sen läpi - siinä ovat Pikku Pupu ja Iso Pupu, jotka koittavat miettiä, miten mittaisivat toisiaan kohtaan tuntemansa rakkauden määrän. No kyllähän se aika vahvasti äiskältä ja isiltä lapselle -kirjalta vaikuttaa. Ehdin jo harkita suunnitelman muuttamista ja antavani kirjan lapsille suoraan. Mutta sitten luetutin sen vielä ystävälläni, jonka mielestä kirja oli mitä romanttisin ja sopisi Iso/Pieni Pupu asetelmasta huolimatta miehelleni. Joten kääräisin sen pakettiin ja annoin kirjan perjantai-aamuna, ennenkuin mieheni lähti töihin. Ja olihan se ihan nappilahja ystävänpäiväksi, aiheutti hymyjä, halauksia ja pusuja :).
Otin perjantain vapaaksi töistä ja hurautin toiselle puolelle Suomea, Pohjois-Savoon, tapaamaan ystäviäni. Vietän heidän kanssaan aikaa ihan liian vähän, mutta aina harvoin kohdatessamme yhdessä viettämämme aika on sitäkin ihanampaa. Olen alkanut kutsua tätä porukkaani "sossunaisiksi", koska olemme ystävystyneet sosionomeiksi opiskellessamme.
Viikonloppu teki kyllä hyvää! Tuli saunottua, parannettua maailmaa yöhön asti, suunniteltua ystävän häitä, itkettyä ja naurettua, katsottua jopa perinteinen hömppämusikaali (joiden katsominen alkaa jostain syystä muotoutua meillä perinteeksi). Jotenkin sen matkustamisen vuoksi näitä treffaamisia on ihan liian harvoin! Ystäväni Marian sanoin, "miksei me tehdä tätä useammin??". Onneksi nyt aloimme jo suunnitella alustavasti seuraavaa tapaamista, niinkin pian kuin tälle keväälle. Meillä on nyt ollut muutamana vuotena traditiona tehdä jotain yhdessä kevään tullessa, pari vuotta sitten lähdimme Tallinnaan hemmottelulomalle ja viime vuonna vietimme mökkiviikonlopun paljussa lioten. Saa nähdä mitä tänä vuonna keksisimme!
Tunnelmointia ruokapöydästä. Emäntämme Jennin tarjoamaa punaviiniä, joka oli kuulemma todella hyvää. Itse en päässyt sitä maistelemaan, harmitus!!
Viikonlopun aikana kuulumisia vaihdellessamme päädyimme yhä uudelleen elämän haurauden äärelle.
On erittäin tärkeää kertoa toiselle, miten tärkeä hän on ja miten häntä rakastaa. Tässä maailmassa ei ole mitään takeita siitä, että elämä jatkuisi samoilla raiteillaan vuodesta toiseen turvallisesti ja tasaisesti. Siksi ei saisi unohtua arjen keskelle ja lamaantua itsestäänselvyyden tilaan.
Vaikka ystävänpäivä jo menikin haluan sanoa vielä kerran - hyvää ystävänpäivää ja pitäkää huolta toisistanne! <3
" -- Käytät riemuiten elämän lahjaa, avaat joka päivä siitä palan. Niin kaikkien pitäisi elellä, sinun seuraajaksesi alan. -- Tämä neuvo on kaikkein tärkein : Muista rakastaa, pikkuinen! Maailmaan kurkottele kuin kukka vartta valoon ojentaen. Se on varma tie olla onnellinen ja ainoa tapa olla vapaa. Usko itseesi aina, usko unelmiin, ole se mikä olet, oma itsesi tapaa."
Lopuksi haluan vielä taputtaa itseäni pään
päälle siitä, etten sortunut herkkuihin koko viikonloppuna ja uskokaa, niitä
oli tarjolla paljon :) !
Eli Superdieetissä siirrytään kohta
kolmannen viikon puolella ja ainakin vielä ollaan pysytty ruodussa. Tosin
tässäkin kohtaa hatun nosto ystävilleni - antoivat mun rauhassa kokkailla
dieettiruokiani ja mussuttaa rahkojani, eivätkä houkutelleet liikaa juustoilla
ja punaviinillä, tällainen herkuttelija kun on helppo sortumaan :).
Manasin taannoin iho-ongelmani alimpaan helv...
Voi, ette uskoisi, mikä tilanne on nyt!
Ääripäästä toiseen mennään, nimittäin. Sain kyllä lähetteen ihotaudin puolelle, mutta sain perua koko reissun (onneksi lähetteet on kaiken varalta puoli vuotta voimassa..).
Tällä hetkellä ihoni on nimittäin sileä, kuulas..voisin väittää sen olevan jopa paremmassa kunnossa kuin mitä se oli ennen ihmeellisen psoriasis-röpelön ilmestymistä.
Mulla on nyt kaksi kovaa äSSää hihassa, joiden uskon asiaan vaikuttaneen. Nimittäin Sooda ja Superdieetti!
Haluan nyt hehkuttaa niistä vähän teillekin :)
Sooda ihottumien hoidossa
Työkaverini vinkkasi, että tiesi erään hoitaneen vaikeaa, kutisevaa ihottumaa sekoittamalla perusvoiteeseen soodaa ja jättämällä sen vaikuttamaan yöksi kasvoille.
Kuulosti jotenkin uskomattomalta, itse olen käyttänyt soodaa vain puhdistustarkoituksiin (ja onhan se kätevistä kätevin aine!). Tammikuun loppupuolella aloin vain olla niin väsynyt koko tilanteeseen, että olin valmis kokeilemaan mitä vain.
Sänkynihän siinä sotkin, kun menin rapsakka sooda iholla nukkumaan, eikä iho tuntunut ekan käyttökerran jälkeen aamulla sen kummemmalta. Jatkoin kuitenkin sitkeästi rasvaamista ja viikonloppuisin kotosalla kuljin soodatöhnä naamalla päivisinkin.
Mutta uskokaa tai älkää, kasvot alkoivat hiljalleen siletä ja punoitus kadota! Tällä hetkellä ihoni on kuin siinä ei olisi mitään ollutkaan, sileä ja heleä. Enää en lisää soodaa kosteusvoiteeseen, mutta mikäli alan huomata ihomuutoksia, otan sen uudelleen käyttöön.
Sooda hygieniatuotteena
On se sooda vain ihmeellistä ainetta. Kuulin, että sitä voisi käyttää myös hiusten ja kasvojen puhdistukseen, hengityksen raikastamiseen ja jopa hampaitten harjaamiseen! Hampaiden kohdalla en ole asiaa vielä testannut, mutta kasvoni sooda saa narskuvan puhtaiksi ja ihon kunnosta päätellen ei se pahaa todellakaan tee. Eli kostuta kasvot vedellä, annostele soodaa kämmenille ja hiero kasvoihin. Huuhtele pois. Etkä muuten tarvitse tämän jälkeen meikinpoistoainetta.
Simppeliä, eikö?
Olen kertaalleen kokeillut pestä hiukseni soodalla. Pointti ilmeisesti on, että sooda puhdistaa hiuksista lian jättäen päänahkaan hiusten tarvitseman luonnollisen rasvan (joka ei siis ole sitä, mikä saa hiukset näyttämään likaisilta).
Lopputulos oli sama kuin kasvoilla - hiuksistakin tuli narskuvan puhtaat ja myös karheamman tuntuiset. Ihan eri kuin kaupan shamppoilla pestäessä. Minulle se sopi oikein hyvin, hiukseni kun ovat luonnostaan erittäin liukkaat ja soodapesulla sain nyt vähän volyymia niihin.
Mutta voisin kuvitella, että tuuhean, karhean tukan omiaavat eivät soodaa shampoona arvostaisi, lopputuloksena voisi olla aikamoinen takkutukkapeikko.
Nyt vain mietin, mitä sooda tekisi hiuksille pitemmällä aikavälillä käytettynä.. Jos teillä on käytöstä kokemusta, kertokaa ihmeessä, olen utelias kuulemaan.
Sooda terveystuotteena
Soodan pitäisi myös kääntää kehomme happamuutta emäksisempään suuntaan. Pohjoismaissa asustavat ihmiset ovat luonnostaan etelämpänä eläviä ihmisiä happamampia kehonsa ph:lta. Ilmeisesti se on monen tekijän summa, mutta itse ph-liuskoja testanneena voin todeta olevani hapan kuin sitruuna. Happamuutta lisäävät ainakin rasvainen ja runsaslihainen ruokavalio ja hiilihydraattien vähäisyys (joiden karsiminen taas joissain piireissä nähdään suotavana asiana terveyden ja laihduttamisen kannalta).
No mitä pahaa happamuudessa sitten on?
Jos solumme kääntyvät kovinkin happamiksi immuniteettimme laskee, ruoan hyödylliset ravinteet eivät imeydy kehoomme tehokkaasti, selluliittia kehittyy, syöpään sairastumisen riski nousee.. listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tai näin olen ainakin netistä lukenut ja itseäni viisaammilta kuullut. Ja se ph-liuskatesti oli viimeinen pisara. Pakko lopettaa tämä hapattaminen!
Netistä löysin tähänkin ongelmaan ratkaisun soodasta! Jos aihe kiinnostaa, niin googlettakaapa vaikka "ruokasooda" ja "emäksisyys". Pähkinänkuoressa voisi todeta, että vajaa teelusikallinen soodaa vesilasilliseen päivittäin sekoitettuna ja tyhjään vatsaan juotuna, pitää happamat huolet loitommalla.
Toki, jos tuosta hapan/emäksinen-ph-asiasta kiinnostuit enemmän, markkinoilta löytyy myös erilaisia tuotteita jotka on varta vasten kehitetty kääntämään pohjoismaisen ihmisen ph-arvoa emäksisemmäksi.
Superdieetistä
Ja Superdieetti..
Alkoi huvittaa, kun olin tännekin julistanut, että nyt kaivan Marttojen pula-aikojen ruokaohjeet esille ja alan perehtyä perinteisiin ruokaresepteihin. Eihän siitä nyt mitään tule, mä nimittäin aloitin helmikuun alusta FitFarmin järjestämän superdieetin, joka perustuu kuntoiluohjelmaa, tarkkaan ruokavalioon ja nettivalmennukseen. Ala nyt siinä sitten testaamaan reseptejä, kun suolankin määrä pitää punnita ravintovaa'an kanssa :D.
Vuoden vaihteen jälkeen vain tuli leipiintyminen koko syksyn ajan jatkuneeseen mussuttamiseen. Tätä terveydellistä ryhtiliikettä oli siis suunniteltu jo pitempään kuin uudenvuoden lupaukseksi tai tipattoman tammikuun kylkeen. Nyt tuntui sopivalta hetkeltä kiristää omia elämäntapoja, ei ole suuria juhlapyhiä tiedossa ja kesän grillikauteenkin on vielä pitkä aika :).
Superdieetin terveellinen ruokavalio ja kunnostautuminen veden juonnissa tuntuvat olleen se viimeinen askel kohti parempaa ihoa. Ihan oikeasti, mun iho on jopa eri värinen :D !! Ja selässä asustava ihottuma ei ole vaivannut kahteen viikkoon. Ei vaikka olen unohtanut sitä sibicortilla rasvata. Hurjaa.
Jos en siis tällä dieetillä kummemmin kiinteydykään, on ainakin ihoni pelastunut monelta vaivalta.
Toivottavasti tätä elämäntapamuutosta vain jaksaisi jatkaa edes jollain teholla sitten kuuden viikon jälkeenkin, kun Superdieetti on ohi.
Pitää kirjoittaa vielä ihan oma sepustuksensa kuntoilusta ja diettailustakin.
Tässä kaikki kuitenkin tällä erää. Ugh, olen puhunut.
