Rapurapurallaa!

Syksy voitti! Ei auta panna vastaan. 
Toisaalta nyt saa luvan perästä polttaa kynttilöitä ja tunnelmoida. Täytynee siis koittaa nähdä hyvät puolet tässäkin ajassa! Syksyn tunnelmointi onnistuu oikeassa musiikissa joka houkuttelee vetämään baskerin päähän ja kahlaamaan keltaisten lehtien sekaan. Löysin uuden musarakkauden, joka on nyt ajanut mut liikenteeseen baskerin kanssa; The Puppini Sister! Suosittelen tutustumaan, hivelee ainakin mun retroiluun taipuvaista sävelkorvaa! Nimikin viittaa mukavasti The Andrews Sistersiin. 

Jokaiseen vuoden aikaa liittyy omia eriskummallisia perinteitä, ystäviemme tupaantuliaisissa juhlistimme venetsialaisia, joka on itselleni täysin vieras juttu. En ole ikinä viettänyt kesiäni mökillä, joten miten olisin päätynyt mökkikauden päättäjäisiäkään juhlimaan. Tiedätkö sinä, mitä kaikkea tähän juhlaan liittyy? 

Yhdestä syksyn perinteestä otimme ystävieni kanssa selvää viime viikonloppuna. Nimittäin rapujuhlista! Illallistimme aterian koostuessa pääosin ravuista ja Koskenkorvasta. 

Luvassa oli siis rapulauluja, juomarunoja, monta kohotettua snapsia ja erittäin maukasta ruokaa hyvässä seurassa! Näitä ihmisiä olin jo ehtinyt kaipaamaan! Vain Jenni ja Antti puuttuivat porukasta, ensi kerralla toivon mukaan täysilukuisina <3 ! Sen verran hilpeä ja nauruntäyteinen oli nimittäin iltamme, että tässä olisi tarjolla perinne, jota voitaisiin alkaa noudattaa. Taisi keskustelu vähän siihen suuntaan mennäkin, että vuoden kuluttua uudelleen (näissä merkeissä siis, toivon mukaan nähdään muuten vain jo aikaisemmin ;)).
Illan kulku oli erittäin simppeli:
- Alkupuhe ja keitto & salaatti
- Ensimmäinen saksi ja snapsi
- Lisää rapuja
- Rapulaulu ja snapsi
- Lisää rapuja
Toistojen määrä näiden kahden viimeisen välillä oli loputon :D. Snapsien kanssa vaadittiin hieman pelisilmää, mutta selviydyimme oikein hyvin ja mallikkaasti.

                           Helan går
                 Sjung hopp faderallan lallan lej
                           Helan går
                   Sjung hopp faderallan lej
                   Och den som inte helan tar
                   Han heller inte halvan får
                           Helan går
                   Sjung hopp faderallan lej

Illan ideahan ei niinkään ole niinkään syödä itseään kylläiseksi ravuista, vaan kiireetön näpertely äyriäisten parissa hömppiä viisuja veisaten. Ruokailu kesti kaikkiaan 4 tuntia, sen verran antaumuksella väki näihin saksiniekkoihin perehtyi! Siitä olikin helppoa luiskahtaa kaupungille yöelämän puolelle. Koska ravut eivät itsessään kummoista vatsantäytettä ole, tein väelle antipasto-salaatin ja söimme hieman alle, ennenkuin lähdimme juhlapaikalle. Laitan loppuun salaatin reseptin, koska sitä kovasti kehuttiin :).

Syksyn kuuluisi olla uusien harrastuksien aloittamisen aikaa. En tiedä mihin mun kaikki energia menee (töihin?? :D ), kun itse en saa mitään erityistä aikaiseksi. Kadehdin mun miestä, siihen on iskenyt leipomuskärpänen. Viime viikkojen aikana meillä ei ole ollut yhtenäkään päivänä puutetta leivästä, kuivakakuista, pizzasta eikä piirakoista. 

En voi siis näistä leipomuksista ottaa kunniaa, mutta haukkaukset otan jokatapauksessa :) ! Hyvä että toiset löytävät energiaa harrastamiseen ja hääräämiseen. Ehkä tästä itsekin pian aktivoidun.. Viimeistään sitten, kun alkaa joulun odotus!! Kyllä, olen ihan kammottava jouluihminen, sen odottaminen ja tekeminen alkaa jo hyvissä ajoin :D. Joulua odotellessa - saisiko vinkkiä johonkin kivaan syyspuuhaan, jolla saisin itseni aktivoitua? :)

Mikäli teistä löytyy jauhopeukaloita ja leivän teko kiinnostaa, suosittelen tutustumaan Richard Bertinetin “Leipää monella tavalla” kirjaan. Sieltä löytyy tämänkin kirjan resepti, opus on erittäin yksityiskohtainen ja avaa aivan uuden maailman.. noin niinkuin leivän teon vinkkelistä :D!
http://leipaa.wordpress.com/2011/08/02/leipaa-blogi/