Täti Vihreä höpisee villiyrteistä

Villiyrtittää! Täytyy siis olla kesä :) !
Joka kesä hurahdan villiyrtteihin, keräilen ja tungen niitä kuivuriin saadakseni vitamiineja talteen talvenkin varalle. Valitettavan usein vain kuivatut versiot jäävät kaappiin, suosin enemmän tuoreena kokattuja villiyrttejä. 
Enkä toki osaa käyttää niitä kovin monipuolisesti. Tiedän, että siankärsämö on Suomen timjami (ja sitä käytän kyllä kuivattunakin) ja nokkonen on Suomen pinaatti. Olen myös lukenut loputtoman paljon erilaisista villiyrteistä, mutten koskaan ota kasveja kokeiluun asti, vaan junnaan niissä muutamassa tutussa kasvissa. Marttojen tämän vuoden yrtti on muistaakseni mesiangervo, jonka huumaavan tuoksuisia kukkia voi käyttää erilaisissa jälkkäreissä. Vaikken ole niitä koskaan maistanut, vesi herahtaa kielelle jo nyt. Pitäisikö kokeilla?
 

Nokkosia kerätessä kannattaa pitää hanskat kädessä. Kerää nuoria lehtiä. Tiesitkö, ettei nokkosia ole pakko ryöpätä, kunhan et kerää niitä kompostien läheisyydestä maan korkean nitraattipitoisuuden vuoksi?

Nokkosia ja siankärsämöä kuivurissa, talvivarastojen kerryttäminen on alkanut.

Osallistuin pari viikkoa sitten marttojen villiyrtti-iltaan ja niin siinä kävi, että tänäkin vuonna painelin metsään ja keräilin nokkosia ja siankärsämöä, sen verran innostuin. Nokkosista saa hyviä lättyjä ja pannareita samalla periaatteella kuin pinaattilätyissä. Ja myös nokkoskeittoa voi kokeilla pinaatin hengessä. Toimii!

Olen pyöritellyt tässä tätä terveysteemaa koko kevään. Paljon puhutaan kaiken maailman superfoodeista ja itsekin olen kokeillut raakamakeisten kautta joitakin näistä ulkomailta tuoduista ihmeistä. Ja ovathan ne ihan hyvän makuisia, ei käy kieltäminen. Mutta jälleen kerran, kiitos marttojen koulutuksen, silmät aukesivat uudelleen. Miksi ihmeessä ostaa kalliita lisäaineita, kun takapihamme ovat täynnä jos jonkinlaista terveyskasvia. Tämä tupaprojektikin nyt rajoittaa sen verran, että tänä vuonna ei oteta kovin montaa uutta ruokayrttiä haltuun, mutta ehkä ensi vuonna olisi aikaa opiskella elintarvikeominaisuuksien lisäksi myös terveyspuolta. Sen nyt ainakin opin, että nokkosen siemenistä, niistä jotka kehittyvät kasvin varsiin kukkien jälkeen, on kaikki rasvahapot joita ihminen tarvitsisi. Mutta niiden syömisen sijaan ostamme kalliita omega 3-kapseleita. Höh höh.

Kuivattua nokkosta paperipussissa. Kuivatut yrtit säilyvät parhaiten paperipussissa, valolta suojassa.

Jos teillä on tiedossa jotain muita käteviä kikkakolmosia Suomen luonnosta, niin vinkatkaa mulle! Mitä enemmän osaisimme omaa luontoa hyödyntää, sitä terveempinä eläisimme. Tai niin ainakin uskon. Eikös se ole aika loogista, että tähän ekosysteemiin sopeutuneina, täällä koko ikämme asuneina, meille sopivat parhaiten täällä vuosisatoja kasvaneet kasvit? Kuulostaa mielestäni järkevämmältä kuin goji-marjojen popsiminen.

No yhden uuden tuttavuuden olen ehtinyt kokeilla, mutten ole vielä ihan varma, mitä olen siitä mieltä. Nimittäin koivun nuoret lehdet. Niitä voi käyttää mintun tapaan, vaikkei maku olekaan samanlainen. Esim. leivän päällä koivunlehdet ovat raikas lisä. Innostuin tekemään yrttisuolaa koivunlehdistä ja merisuolasta sauvasekoittimen avulla. 

 Maku ei ole yhtään hullumpi.. maistuu.. koivulta :D ! Ehkäpä he, jotka rakastavat saunavihdan tuoksua, hurahtavat myös koivunlehtien makuun. Mutta käsittääkseni paras koivuaika on jo ohi, kyseessä olivat nimittäin juuri auenneet, pehmeät ja nuoret koivunlehdet.
Koivunlehtiä mummolani pihasta metsästäessä löysin maasta myös yhden jokakeväisen aarteen, jonka olin ihan unohtanut: 

Joko kuvasta tunnistaa? Kävyt antavat pientä vinkkiä ;) ! Taustalla muuten se ihana hirsirunkoinen mummolani 1800-luvulta <3

 Nimittäin männynkäpynahikas! Pienenpieni sieni, joka kavaa joka kevät takapihoillamme. Sieni kasvaa nurmikoilla, männyn kaverina. Sienihän tarvitsee aina "isännän" jonka kanssa elää symbioosissa ja tämä sieni on kyllä helppo löytää. Siellä missä on männynkäpyjä, on myös tämä pikkunahikas. 
Keräsin sieniä pienen saaliin ja sotkin innoissani mummiskalla vanhempieni luo. Äkkiä levy päälle, sieniä voissa käristämään ja herkuttelemaan valkosipulilla hierotun ruisleivän päältä. Näitä kun ei tarvitse mitenkään esikäsitellä.
Kun ripistelin vielä koivusuolaa leivälle, jonka päälliset löysin ihan sattumalta vähän fillarilenkkiä tehdessäni oli semmonen "voimme elää luonnon antimista kuin paratiisin lapset!!"-olo :D. 

Pikkusaaliini!

Eli pienimuotoinen hypetys päällä, kun täti Vihreänä touhotin sienien ja lehtien kera. Ehkä parasta tässä kaikessa on se, että luonto on vihreänä, kaikkialla kuhisee elämä, kaikkialla luonnossa tuoksuu jokin hyvä, kevät on parhaimmillaan ja keskikesä vasta edessä. Nautitaan rakkaat ystävät, nämä hetket karkaavat niin nopeasti ja tässä kaikessa on jotain todella taianomaista.

Suomen luonto on ihmeellinen.

Hirviskä esittäytyy!

Hellurei, saanko esitellä teille Hirviskän, tulevan kotimme!

Hirviskä

  
Ruskea rintamamiestalo sopivasti sivussa, mutta 3 kilometrin päässä "kylältä". Hirviskä viihtyy ison omenapuun kupeessa, josta kukkasten määrästä päätellen saamme hyvän omppusadon tänä syksynä. Ei muuta kuin mehulinko laulamaan. Hirviskä on vanha, sympaattisesti nuhruinen ja kovin tunnelmallinen talo. Uskon että se tulee pitämään uusista, rintamamiestaloihin hurahtaneista asukkaistaan.

On vähän ristiriitaiset fiilikset tällä hetkellä. Toisaalta olen onneni kukkuloilla ja haavekuvissa nousen keinutuolista, käpsyttelen jo villasukat jalassa lankkulattian poikki, lisään muutaman klapin takkaan. Ja todellisuus on tällä hetkellä tämä:

Oviaukko saunaan.

 Kylpyhuoneesta ja saunasta ollaan repimässä kaikki mahdollinen pois ja lyödään uutta tilalle. Hyvä jos vanhan talon kylpytilat oli edes vesieristetty, nyt siitä ei ainakaan ole enää mitään jäljellä ja kylppäri on pakko uusia ennen ensimmäistäkään suihkuttelua. Ollaan keskitytty lähinnä repimään tavaraa pois ja irti, onko ehdotuksia, millainen kylppäri tehdään?? :)

Kylppäri ja kylppärin ihana, vanha ovi. Toivottavasti saamme sen entisöityä :)

Ja tajuan kyllä, että omelettia ei saa rikkomatta munia, huomaan vain yhä uudelleen yllättyväni kun saavun talolle. Ai niin, tätähän täällä sisällä olikin, eikä sitä mun valmista mummoiluhattaraa :D. Ehkä on silti ihan hyvä, että pystyn näkemään tämän kaiken valmiina, ahdistaa silloin tämä remontti huomattavasti vähemmän.

Eli nyt alkuun teemme kylppäri- ja saunaremontin. Yritämme sulloa kylppäriin myös pyykinpesukoneet ja kodinhoitohuoneen kaapistot, saas nähdä kuinka käy. Jos teillä on hyviä ideoita siitä, miten kaappitilan saisi kaikista näppärimmin ja tilaa säästävimmin hyödynnettyä, vinkkejä otetaan vastaan!! Samaan syssyyn teemme myös putkirempan, kun kerran aletaan riehua. Vähän kunnianhimoinen hanke alkaa availla lattioita ja ihmetellä kuinka syvällä talon alla vettä virtaa, mutta vielä vaikeampaa sitä olisi lähteä tekemään kun ollaan taloon muutettu. Etenkin kun ketunpojan kanssa juokseva vesi on ympärivuorokautisesti erittäin jees. 

Olimme myös ajatelleet, että jossain vaiheessa vaihtaisimme vanhan öljylämmityksen maalämpöön. Nyt viikon talolla häärättyämme kävikin ylläri ylläri niin, että öljy loppui. Olimme kysyneet, paljonko sitä on jäljellä, olisi pitänyt vain käydä vielä itsekin kurkkaamassa. Nyt opimme, että käsite "jonkin verran" voi olla aika joustava. Toiselle se voi merkitä muutamaa kuukautta kesällä, toisille näköjään muutamaa viikkoa. No nyt kävi niin, että "jonkin verran" kantoi viikon päähän ja nyt tuvassa on vilpoisaa. Onneksi on kesä. Arvottiin hetki, että tilataanko edes se 1000 litraa öljyä nyt ja mietitään maalämpöä ensi vuonna, vai lyödäänkö niidenkin litrojen hinta kiinni maalämpöön ja kunnostetaan se samaan konkurssiin nyt heti alkuun. Jotkut väittävät moisen järjestelyn maksavan itsensä takaisinkin. 
Niin että aika kunnianhimoisesti ajattelimme laittaa heti alkuun kuntoon kylppärin ja saunan, käyttövesiputket ja päivittää lämmitysjärjestelmän maalämpöön. 

...Siinä meidän remonttirahat sitten onkin, eikä lautalattiasta vielä tietoakaan :D ! Seuraavana listalla olisivat saumapeltikatto josta maali jo lohkeilee, sekä sadevesijärjestelmän uusiminen (sitä ei ole tällä hetkellä käytännössä katsoen ollenkaan). Eli voi olla, että muovilattiamatot ovat ja pysyvät pystymuuritakan ympärillä vielä monta vuotta, mutta pääasia että tiedän mitä siellä maton alla on :) !

Laiminlyöty mansikkamaa-parka! Silti puskien seasta pukkaa kukkia, ehkä mansikkakakku kesällä?

Ja nyt kun olemme taloa kiertäneet ja ihmetelleet täytyy myöntää, että talo itsessään on pitänyt sitkeästi pintansa kun ottaa huomioon, miten laimin sitä on lyöty viimevuodet. Joka paikka repsottaa ja on vähän rempallaan, esimerkiksi rännit ovat täysin tukossa ja ruostuneet kaikesta siitä moskasta mitä pihakoivut ja -pihlajat ovat varistaneet (en usko, että niitä on tyhjätty vuosiin). Ja siitäkin huolimatta olen täydellisen, totaalisen ihastunut tulevaan kotiimme. Siinä on potentiaalia. Paljon. Nyt kun olemme viettäneet aurinkoiset päivät talolla puuhastellen, asuinalueen rauhallisuus näyttäytyy kunnolla. Linnut laulavat, aurinko paistelee ja tuuli kahisuttaa koivunlehtiä. Tontti rajautuu yhteen suht. vilkasliikenteiseen tiehen, mutta ohi huristavia autojakaan ei juuri näe tiheän kuusikon läpi. Ja onneksi tontti on sen verran iso, että nyt puhutaan ns. pihan perästä.

Vaunuttelua ketunpojan kanssa. Meidän lähellä on pieni silta ja puro, tien varsilla kasvaa mansikkaa villinä! 

Mitäs muuta kuuluisi, kuin Hirviskää. Täytyy myöntää, että se ja ketunpoika täyttävät tällä hetkellä pääkopan lähes kokonaan. Semmonen takapakki meille kävi, että Ketunpoika on saanut nuhan. Ollaan kökitty yhtäkkiseltään tosi paljon talolla ja nimenomaan pihalla. Vaikka poika onkin tiukasti vaunuissa peittojen alla, on viluhiiri päässyt jossain vaiheessa puraisemaan ja niin vain kävi että meillä on nyt pieni nuhainen vauva. Ja juuri nyt sylin tarve on valtaisa, eikä talolle oikein uskalla lähteä. Etenkään kun sisällä ei tällä hetkellä lämmitystä ole. Hirveä polte olisi päästä talolle, riipimään kaakelia seinistä ja nauloja laudepuista, mutta nyt täytyy malttaa mielensä ja mennään Ketunpojan ehdoilla. Tällä hetkellä jako on siis se, että mies on Hirviskällä remppaamassa ja minä keskityn lähinnä pitämään huolta siitä, että muonitus pelaa. Tänään isännälle on luvassa piikkausnälän karkottava pulled pork :).

Toipilas

Pieni paussi remonttihommiin tulee muutenkin tällä viikolla. Mies lähtee työmatkalle loppuviikoksi ja minä lähden Ketunpojan mummolaan kyläilemään pikku potilaan kanssa. Myönnettäköön, että taka-ajatuksena on kaivaa siellä esille vanha pirtinpöytä ullakolta ja kurkata, olisiko se sopiva Hirviskän keittiöön ;).

Laitan lisää kuvia kun remppa etenee ja Hirviskä täpäköityy :)!

Piikkausnälän karkottava pulled pork ja Ameriikan coleslaw

Te kaikki remontoidessa nälkää kasvattaneet hoi! Tuhti nyhtöpossu pitävät nälän poissa pitempäänkin. Tästä siis resepti talteen. Yleensä pulled pork on aika makeaa - Amerikan tyyliin - makeaa on tämäkin mutta mikäli kaipaat autenttisempaa imelää possua, tuplaa rohkeasti siirapin ja fariinisokerin määrät. Nämä meidän bbq-kastikkeen määrät ovat muutenkin semmoisia "noin"-määriä. Vähän näppituntumalla sitä ja tätä, mikään ei estä jättämästä jotain näistä pois tai korvaamalla jollain omalla lempparimaulla. Paras lopputulos tulee, kun maistelee kastiketta vähän joka välissä. Kannattaa olla omalle maulleen uskollinen, muuten tulee kehno porsas.

Ja coleslawsta pakko kehua, että Yhdysvalloissa taajaan reissaava ystävämme antoi tästä salaatista palautteen, että "maistuupas aivan samalta kuin Ameriikassa" ja santsasi. Otin sitten coleslawn reseptin ylös muistiin, että osaisin tehdä jatkossakin juuri samoilla määrillä, ehkä seuraavallakin kerralla tulee samat kehut. Ja on tästä tykätty :).

Pulled Pork (4-6 annosta)

n. 1 kg possun lapaa tai kasleria
suolaa & pippuria
2 sipulia
2-3 valkosipulinkynttä

BBQ-kastike:
1 dl siirappia
0,5 dl fariinisokeria
1 dl sweet chili-kastiketta
0,25 - 0,5 dl riisiviinietikkaa
vajaa dl soijakastiketta
1 rkl tuoretta, raastettua inkivääriä
2-4 valkosipulinkynttä
1/4 tl maustepippuria
1/2 tl piparkakkumaustetta
2 tähtianista 
suolaa
+ 4-6 hampparisämpylää

Hiero liha reilusti suolalla & pippurilla ja laita kannelliseen uunipataan sipulien kanssa. 

Sekoita kastikeainekset keskenään ja lisää pataan. 

Paista 110 c 4-5 tuntia.

Nosta liha & revi haarukalla. Tarjoa burgerina salaatin kanssa.

 
Ameriikan coleslaw (4-6 annosta)

n. 500 g kaalia
2 porkkanaa

kastike:
1 dl majoneesia
1 dl kermaviiliä
1-2 rkl sitruunamehua (maun mukaan)
1 rkl sinappia
1/4 tl suolaa
1/2 tl sokeria
1/4 tl mustapippuria
+ persiljaa
 
Tee kastike kulhossa. Raasta kaali ja porkkana. Hienonna persilja. Yhdistä kaikki ja sekoita hyvin. Anna salaatin maustua jääkaapissa.