maanantai 9. syyskuuta 2013

Blogin huumaa?


Tervehdys täältä Papusen blogi-rakkaus-maailmasta :D!
Olen todella innostunut blogin tyngästäni, vaikka tämä vasta alussa onkin. Olen yrittänyt keksiä vähän väkisin jotain päivitettävää, että pääsisin ihan vain kirjoittamaan ja työstämään sivuja. Lupaan, että tämän päivityksen jälkeen koitan keksiä jotain järkevämpää asiaa :). Luin jo netistä, mikä minua tällä hetkellä vaivaa. Tätä innostuneisuuden tilaa kutsutaan kuulemma blogihuumaksi. Eli hetkeksi, kun uusi käyttäjä on löytänyt blogit ensimmäisen kerran ja toimii aktiivisesti päivittäen sivujaan. Tätä huumaa tulee kestämään maksimissaan puoli vuotta, sen jälkeen väsähdän ja blogini joko päättyy tai rauhoittuu säännölliseksi ja harvemmaksi päivttämiseksi. Kuulemma juttujenkin pitäisi parantua, mikäli selviän ekasta puolesta vuodesta :D.

Katsotaan siis viimeistään puolen vuoden kuluttua, kuinka Papuselle on käynyt. Sitä ennen - koittakaa jaksaa tämän huumaantuneen naisen hehkutus.


Olimme lauantaina kissavahteina työystävälleni, joka juhlisti viikonloppuna häitään, onnittelut vielä kerran Katjalle! Kissaihmisenä nautin tästä tehtävästä kovasti, tällä hetkellä kun ei omia kissoja ole. Etenkin heidän Onni-kissansa oli komea, kohtelias kollipoika! Toivon, että jonain päivänä taas minullakin kissa on.

Katjan perheellä on myös aivan ihastuttava koti, maaseudun rauhassa tunnelmallisessa, vanhassa talossa. Täytyy myöntää, että maalla olisi ihanaa asua lastenkin näkökulmasta. Voisi antaa poikien vain juosta pihalle leikkimään ja touhuamaan eikä tarvitsisi murehtia omassa kerrostalo-kodissa vaivaavista asioista; vilkasliikenteinen katu suoraan ulko-oven edessä, erittäin epämääräistä elämää viettävät naapurit jne. Pientä talokuumetta siis aistittavissa, eikä ole edes sadas kerta kun tämä kuume tulee!

Katjan ihania kissoja ja kotia pääsette kurkkaamaan täältä: http://onninonni.blogspot.fi/
Palkaksi kissojen hoitamisesta saimme hakea kasvimaalta porkkanoita ja salaattia, jess! Porkkanoista ja vanhempien kasvimaalta sienestysreissulla haetuista juureksista saa todella maukkaan, perinteisen suomalaisen herkun joka on parhaimmillaan näin sadonkorjuun aikaan. Nimittäin säräjuurekset!! Voisin syödä niitä vaikka minkä kanssa, vaikka millä mitalla :). Muutenkin suomalaiset maut kiehtovat tällä hetkellä paljon kaiken tämän Italia/Meksiko-ruokabuumin keskellä.
 

Lauantai-illassa parasta on yhdessä kokkaaminen. Tänä iltana työn alla oli pizza, joka olisi mitä paras herkku Marvel-leffaa katsottaessa. On hauskaa huomata, miten pizzatehdas rakentuu keittiön pöydän ympärille; yksi pilkkoo paprikaa, toinen rouhii mustapippuria ja kolmas vaivaa taikinaa. Kaikki touhuavat keskittyneesti, tavoite kirkkaana mielessä - pizzaa!! :). Hitaat lauantait vailla erityistä ohjelmaa ovat parhautta.


Sunnuntaina miehen lapsuudenkodin päädyllä asustavat omenapuut lahjoittivat meille kiitettävän omenasaaliin. Olisiko ehdotuksia - mitä kivaa niistä keksisi?? Omenapaistos, -piirakka ja -hillot on jo tultu väännettyä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti