tiistai 25. elokuuta 2015

Työhuoneen, eli peräkammarin, remonttia

Rintsikassamme on elintasosiipi, se on pykätty yhtä aikaa pystyyn muun talon kanssa ja aika jännä ratkaisu vuonna -58! Ettei kylpytiloja ole sijoitettu kellariin tai erilliseen  pihasaunaan, niinkuin silloin oli yleensä tapana. Tässä talossa kylppäri saunoineen - ja vanhoissa piirrustuksissa "työhuoneen" nimellä menevä lisäkammari - sijaitsevat elintasosiivessä, jonne kuljetaan viileän porstuan kautta (vai pitäisikö sanoa veranta? En ole oikein termeistä perillä.. Mummolassa puhuttiin porstuasta :D ).

Elintasosiipi, tarkalleen ottaen työhuone, taas on kiinni vanhassa puuliiterissä, josta on vuosien saatossa tehty pannuhuone. Nyt kun uusimme lämmitysjärjestelmän maalämpöön, pannuhuone muuttuukin..öö..maalämpöhuoneeksi :)! Revimme vanhat masiinat pois ja suurensuuri pora ilmestyi pihaamme jyrsimään maahan lähemmäs 200 m syvän maalämpökaivon. Huhhui! 


Hei hei vanha pannu!
Tervetuloa uudet ihmeet!
Tässä maalämpöhommien tuoksinassa vain totesimme, että pannuhuone tosiaan sijaitsee tämän työhuoneen - jota syrjäisen sijainnin vuoksi olemme alkaneet kutsua peräkammariksi - vieressä. Kun vetoja siis tehdään muualle taloon, se tehdään peräkammarin lattian ali.. Ja ei kun lattiat auki! Lankkulattia oli kyllä sen verran huonossa kunnossa, että ajattelimme vaihtaa sen uuteen siinä "sivussa" (nyt se kuulostaa siltä, kuin tämä peräkammari valmistuisi ihan noin vain siinä sivussa :D ). Jos nyt teemme lattiat uusiksi, niin miksemme sitten samalla myös seiniä ja kattoa? Katto sinällään voisi olla ihan kivan näköinen, mutta sähköt ovat pintavetoina, emmekä saa vanhaa paneelikattoa ehjänä alas kun laitamme piuhat piiloon. Tästä syystä siis peräkammari saa uudet pinnat.



Jälleen kerran täytyi ihastella vanhaa rakentamista. Pehut lattialautojen alla olivat täysin kuivat ja pölisivät samaa pölyä kuin vuonna -58 kun se on lankkujen alle laitettu. Hurjaa.



 Vain yksi nurkka oli nähdäksemme kostea ja tätä osasimme hieman odottaakin, talossa kun ei (vielä) sadevesijärjestelmiä ole ja maa viettää juuri tältä nurkalta taloa vasten. Nurkka on kosteusmitattu ja mitään hälyttäviä lukemia ei ole, jälleen kerran olemme ajoissa asialla. Toivottavasti sama homma jatkuu koko talossa!
Näissä kuvissa näkyvät alkuperäiset seinät. Näiden päälle on jossain vaiheessa laitettu lisäeristeeksi lasivillaa ja suoraan villan päälle on naulaa nakutettu kammottavan näköistä, tummasävyistä pystylautaa muistuttavaa muovilevyä. Tämän lisäksi yksi seinä on muurausta, sillä huoneen nurkassa on ollut pystymuuritakka (sääli, ettei ole enää). Tämä muurattu seinä oli maalattu oikein tummanruskealla maalilla ja sen päälle maalattu valkoisella lehmän (??) pääkallo villin lännen henkeen. En tykkää. Olen tässä miettinyt, miten saan sen hirvityksen piiloon! Todennäköisesti ruskea maali pintaan ja sen päälle jotain muuta tummaa.. Vai tapettia? Entäs jos joskus laitetaan pystymuuritakka takaisin, sitten tapettia ei voi.... Ja näin ne ajatukset laukkaa ees sun taas :D!
Tässä komeilee vanha, synkkä seinä (jonka alta siis paljastui villat ja niiden alta vaalea, raidallinen tapetti. Pääkallokin näkyy hieman seinää vasten lepäävän kylppärin puuoven takaa..
Tästä huoneesta tulee sitten - ainakin aluksi - meidän perheen makuuhuone. Saa nähdä, miten tähän ehtii perehtyä kun kylppärissäkin pitäisi tapahtua niin paljon :)..  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti