sunnuntai 16. elokuuta 2015

Yläkerran vessan kanssa ongelmia..

Vanhaa taloa remontoidessa tulee aina jotain yllättävää vastaan. Todennäköisempää on, että jotain ylimääräistä ilmaantuu kuin että saisit purjehtia remonttisi läpi selkeän suunnitelman kera ja kaikki menisi juuri niinkuin olit mielessäsi ajatellut. 
Meidän ylimääräinen ylläri oli yläkerran vessa, joka vei ärsyttävän paljon aikaa ja nosti stressitasoa tämän kesän aikana. 


Tämän oven takaa löytyi vielä pari kuukautta sitten yläkerran pikkiriikkinen kakkosvessa. Kesä on ollut erittäin sateinen ja eräänä erittäin sateisena iltana mieheni teki juuri lähtöä Hirviskältä, mutta jostain kohtalon oikusta päätyi kurkistamaan vielä yläkertaan ennen lähtöään. Vessassa olikin yllätys kun huomattiin, että tuuletusputken raosta tiputti vettä! Kas, siististi ja huomaamattomasti, mutta sieltä sitä tuli, kuivina päivinä kukaan ei huomaisi mitään. Otimme sisäkattoa putken ympäriltä pois ja kohtasimme tällaisen näyn:




Ensi alkuun pääsi muutama kirosana ja jostain muistin kätköistä piti kaivaa esille terästetty stressinsietokyky kulttuurituottamisen ajoilta. Totesimme, että tuuletusputken läpivienti vuotaa katolta. Mahtavaa. Emme tiedä miten kauan se on vuotanut, miten laajalle alueelle vettä on mennyt ja millaista rihmastoa se on jo vuotaessaan aiheuttanut. Ostimmeko hometalon? Tuonko lapseni kotiinsa saamaan astman? Maksanko pankille rahaa aikapommista? Monenlaisia ajatuksia kävi mielessä, vaikka luulin jo käsitelleeni nämä pelot pari kuukautta sitten kauppakirjoja allekirjoittaessani ja nämä epävarmuustekijät hyväksyessäni. 

Kävin ostamassa ahdistukseeni jäätelökoneen, tein jälkkäreitä yhden illan (älä kysy, ahdistuneena stressiä on hyvä purkaa kokkaamiseen..) ja mietimme seuraavana aamuna uuden suunnitelman. Korjasimme ensin läpiviennin hankkimalla Vilpen tuuletusputken, sen jälkeen saisi sataa vaikka ämmiä ja äkeitä taivaalta, saimme keskittyä rauhassa tutkimaan syntyneitä vahinkoja. Käytännössä tämä tarkoitti yläkerran vessan purkua.





Jonkin suosituksen mukaan pitäisi purkaa pois kaikki märkä ja metri kuivaa ympäriltä. Tällä hetkellä vessa on riisuttu ihan kaikesta. Ei kattoa, seiniä, pönttöä tai altaita. Otimme sisäkattoa hieman auki myös vessan ulkopuolelta että näkisimme, onko vettä valunut koolauksia pitkin ties kuinka kauas. Ja onko yläpohja katossa kastunut? Jos niin olisi käynyt niin sitten alkaisi ahdistaa ja jäätelökone laulaa uudelleen. 

Aika pian purkaessamme tuli kuitenkin selväksi, ettei näin ollut käynyt ja vuoto oli rajautunut aika pienelle alueelle. Katto oli joka suuntaan kuiva, sen sijaan vesi oli kastellut putken takana olevaa seinää, joka ulkopuolelta näyttää siis tältä: 


Vessan takaseinä oli siis helppo purkaa auki sen ollessa avointa tilaa rappusissa. Tai vaikeaa se oli kun ottaa huomioon miten korkealla seinä oli ja purku piti tehdä rappusilla tasapainoillen :D. Mutta onneksi ei ollut ulkoseinä tms.. 


 Seinän avattuamme huomasimme myös, että vuoto ei ollut valunut koko seinän pituudelta, eli selvisimme onneksi säikähdyksellä.
Kyllä tämä silti sellainen muistutus oli siitä, että talo on kattoremontin tarpeessa, vaikkei tämän läpiviennin kanssa ollut käynyt pahemmin, ei ole mitään takeita siitä etteikö vanha katto jostain kohtaa vuotaisi. Kun vain olisi kaikkeen rahaa.. Lottokuponkia täytellessä..

Periaatteessahan saumapeltikatto on oikein hoidettuna lähes ikuinen katto. Tai niin olen itseäni lohdutellut. Lähinnä talossa huolestuttaa se, että viimeisin isäntä ei nimenomaan ole kattoa juuri huoltanut. Tyhjäsimme muun muassa keväällä ränneistä satoja kiloja lehtiä, mutaa ja moskaa. Niin pieni homma kuin se olisikin joka kevät ja syksy tehdä, mutta kun ei niin ei.. Toivottavasti katto on pitänyt pintansa, ja pitää siihen asti että ehdimme sille jotain tekemään.


Vessaa purkaessa tapettien alta löytyi alkuperäistä pintaa ja aarteita. Waskia Night Clubin mainoksen säästimme ja laitamme vessan seinälle takaisin, jahka joskus pääsemme sitä remontoimaan.
Nyt yläkerran vessa on siis auki, hengittelee ja kuivuu. Kaikki märkä on kannettu ulos ja jäljellä ei ole oikeastaan mitään. En tiedä milloin pääsemme tekemään vessan loppuun, siihen saattaa mennä vuosia! Tärkeämpää olisi saada tehtyä alakerran vessa, joka on siis isompi. Yhdellä vessalla pärjää hyvin alkuun ja palataan tämän murheenkryynin pariin sitten joskus kun siihen on aikaa ja rahaa. Nyt kuitenkin ensiapu on annettu. 
Tarkistakaa ihmiset nämä läpiviennit rintsikoita etsiessänne! Tuntuvat olevan "tyyppivikoja"!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti