Mummolassa nostalgiafiiliksissä

Tässä tulee nyt semmonen fiilistelykirjoitus, vietin viime torstaina aurinkoisen syyspäivän mummolassa.

Punamultamaalia, kesän viimeiset kukkaset, puuhellalla keitetty kesäkeitto..oli jo aikakin käydä Laura-mummaa tapaamassa! Siitä on tovi kun olen käynyt viimeksi ja Ketunpojankin oli hyvä nähdä pitkästä aikaa isoisoäitiään! 
Mumma teki pienen tulen puuhellaansa ja pöhäytti meille kesäkeitot, voi kun oli hyvää! Miksei sitä koskaan itse tee kesäkeittoa? Miksi pitää aina kikkailla jotain monimutkaisempaa? 

Mumma murehti hellan näyttävän sotkuiselta kuvassa, olisi halunnut siistiä sen ennen kuvaamista.

Olen haaveillut, että ehkä jonain päivänä meilläkin olisi keittiössä puuhella, olohuoneen puolellahan on pystymuuri, joten puuhellan saisi keittiön nurkkaan olohuoneen puoleiselle seinälle.. Sellaisella värkillä ruoan valmistaminen on kiireetöntä hommaa. Mummani tapaa ottaa jakkaran hellan viereen ja hämmennellä siinä istuessaan kaikessa rauhassa. Kun kävin lapsena yökylässä mumman luona, hän keitti joka aamu puuron jakkarallaan istuen ja radiota kuunnellen. Radion aamuohjelmien ääniin oli mukavaa herätä vintin hetekalla. Ehkä sitten eläkkeellä laitamme puuhellan, jolla saamme keitellä aamupuuroja ilman kiirettä töihinlähdöstä tai tiukoista aikatauluista.

Suojelusenkeli.

Vintillä hetekan yllä oli taulu suojelusenkelistä ja nyt vintille kaahiessani näin samanlaisen taulun seinällä. Se ei ole sama taulu, joka lapsuudessani oli vintillä, muistan yhä miten kellastuneen kuvan reunat repsottivat repaleisina. Se kuva tuli ilmeisesti tiensä päähän ja nyt uusi on päässyt lasin väliin pysyäkseen paremmin ehjänä. Ihanaa, että mumma hankki uuden, ehkä ketunpoika saa katsella sitä tulevina vuosina kun käymme yökylässä. Eikös tämä kuva ole ollut innoituksena sille Suojelusenkeli-kappaleellekin? 

Mä katsoin yhtä kuvaa
Monta lapsuuteni iltaa
Siinä kaksi pientä lasta
Kulki vaarallista siltaa
Heitä uhkas metsän pimeys
Ja synkkä virta pyörteinen
Mutta ei hätää,
Heitä suojas enkeli valkosiipinen

Tuota lapsuuteni kuvaa
Vielä hetken muistelen
On harmaantuneet värit enkelin
Repaleiset siivet sen
Oi jos voisin paikata edes laudat lahoimmat
Tuon sillan, jonka yli kaikki lapset kulkevat  

En käsitä miten mumma sen tekee! Paikkoja kolottaa ja liikkuminen ilman rollaattoria on aika haasteellista ja silti mummolan pihapiiri on yhtä kukkaloistoa! Harmittaa, etten tullut räppineeksi kuvia kukkasista jo kesällä, silloin piha loisti kaikissa sateenkaaren väreissä. Itse en ole mikään viherpeukalo enkä oikein tunnista kukkia toisistaan.. olen aina haaveillut kasvimaasta ja -huoneesta, mutta pihaa kaunistavat kukkaset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Mutta täytyy myöntää, että näyttäähän se ihan mielettömän upealta, kun kukkaset loistavat rehevinä joka puolella.. Mummolan pihan taika on siinä, että vaikka kukat tuntuvat kasvavan omissa kukkapenkeissään "kurissa ja nuhteessa", ne ovat siinä silti jotenkin huolettoman näköisesti..aivan kuin kedon kukkaset olisivat vain alkaneet kasvaa siihen paikkaan. Sellaista niittykukkas-tunnelmaa minäkin tahtoisin Hirviskälle! Onkohan mummalla jokin kikkakolmonen, miten kukkaloiston saisi täyteen mittaansa vähällä vaivalla? Pitänee mennä hänelle oppiin, ehkä meilläkin kukkii pihassa vuoden tai parin kuluttua.

Kukkasten seasta kurkki vanha 70-luvun rautainen puutarhatuoli, josta oli jo otettu "riippumatto" pois, kesä on siis virallisesti ohi.

 Aloin mummolassa käydessäni miettiä myös punamultamaalia.. Mumma ei ole maalannut ulkorakennuksiaan vuosikausiin, silti ne hehkuvat kauniin punaisissa sävyissä vuodesta toiseen, kiitos imeytyvän ja huokoisen punamultamaalin. Olisikohan mitään ideaa heittäytyä kansallisromanttiseksi ja maalata ulkolaudoitus (sitten kun sen-kin aika tulee) syvänpunaiseksi perinteisin menetelmin? Puu voisi alla hyvin ja kai siihen seinään muistaisi olla kenailematta kun pari kertaa olisi saanut selkänsä punaiseksi :D.
Hassua, miten sitä koko ajan käy läpi mielessään, miten mikäkin ratkaisu palvelisi Hirviskän tarpeita. Ei tätä asioiden pyörittämistä taida olla ihan heti lopettamassa..

Nautinnollisen aurinkoisia syyspäiviä kaikille! Muistakaa syödä marjoja ja omenia, tehdä pitkiä kävelylenkkejä ja nuuhkia syksyistä metsää!

Tuuliviiri rauhaton.